Skyline R33 GTS-T -ViPEC Plugin ECU

Mitä tehdä lähes vakiolle pakoputkiviritteiselle Japanin tuonnille, jos kyyti ei miellytä ja alkuperäiset RB25DET moottorin suoritusarvot 184kW ja 294Nm eivät herätä katu-uskottavuutta?

No, ahtopainetta nostamalla tietysti on odotettavissa lisää tehoa, mutta onko seokset ja sytytysennakko sitten enää kohdallaan? Entä, onko ilmamäärämittari tulppana imupuolelle, jos vaikka turbon vaihtaa suuremmaksi?

Esimerkkimme autoon asennettiin alkuperäisen moottorinohjainlaitteen tilalle sopiva uusi säädettävä ViPEC Plugin ECU. Seuraavassa selviää, onko asennus niin helppo, kuin mainokset antavat ymmärtää ja onnistuuko se kotitallissa?

Missä alkuperäinen purkki on?

Alkuperäinen ohjainlaite ruuvattiin irti jalkatilan sivusta ja pöydällä siitä ruvattiin irti etu- ja takakannet. Alkuperäinen piirilevy liittimineen päivineen ruuvattiin vielä irti kotelon alumiinirungosta. Uusi ViPEC ECU ruvattiin paikoilleen samoilla ruuveilla samaan tapaan, kuin vanhakin. Ennen kannen lopullista sulkemista piirilevyllä olevalle imusarjanpaineanturille pujotettiin letku ja ohjelmointikaapelin liitin tuotiin kotelon perässä olevasta valmiista reijästä ulos. Kansi kiinni ja ECUn asennus on valmis. Laite näyttää ulospäin aivan alkuperäiseltä, lukuunottamatta paineletkua ja ohjelmointikaapelia (jonka voi muuten ottaa pois, kun sitä ei tarvitse). Alkuperäinen liitin ruuvattiin kiinni ja purkki asennettiin vanhalle paikalleen.

Ilmamäärämittari pois...

Ilmamäärämittaria ei ViPECin kanssa ole pakko käyttää. Ohjainlaitteen on pystyttävä kuitenkin saamaan tieto paljonko ilmaa moottoriin menee. Tämän ECU laskee, kun imusarjassa vallitseva paine ja moottoriin menevän ilman lämpötila on tiedossa. Skylineen tarkoitetussa ViPEC Plugin ECUssa on piirilevyllä imusarjan paineanturi tätä varten. Paineanturille ohjainlaitteen sisälle johdettiin letku haaroittamalla bensapaineen säätimelle menevä imusarjan paineletku. ECUn mukana toimitettu nopeasti reagoiva ilmanlämpöanturi ruuvattiin paineputkeen tehtyyn kierteytettyyn reikään. Anturin kaksi johtoa kytkettiin vanhan ilmamäärämittarin johtoja hyödyntäen.

Säädöt kohdalleen dynolla

ViPECin sisällä on valmiiksi ladattuna vakioautolle sopivat peruskartat. Kannettava tietokone, johon ladattiin netistä ViPECin säätöohjelman tuorein versio, kytkettiin mukana tulleella USB kaapelilla ECUn liittimeen. Haluttujen lisäominaisuuksin asetusten tekemisen jälkeen tarkistimme ajoituslampulla, että sytytysmerkit ovat kohdallaan. Ohjelmassa kaikki näytti olevan kunnossa, lämpöanturit näyttivät samaa kuin hallin lämpötila oli, kaasun asentotieto ja ilmanpaine näyttivät myöskin oikein. Seuraavaksi auto olisi laitettava käyntiin, että sitä pääsisi säätämään! Lyhyt vääntö avaimesta ja kone käy korotettua joutokäyntiä. Painallus kaasuun ja kierrokset nousevat ärhäkästi. Hallin ovi auki, vaihde silmään ja kohti dynamometrillä tehtäviä hienosäätöjä.

Pitkäkyntisille ja vastikkeetta hankintaa suunnitteleville tiedoksi: ViPEC ECU lukitaan salasanalla, ja ne ovat autosta irrotettuna toimimattomia ilman koodia.

Kivasti tehoa

Vakio-osien rajat tuli testattua, sillä ahdin ei anna juurikaan enempää huipputehoa vaikka painetta nostaa 0,8barista. Samoin suuttimein pulssisuhde alkaa olla käytännöllisessä maksimissaan. Mutta reilu 50 heppaa ja noin 100Nm vakioon verrattuna on ihan mukavasti.

Asennus on todellakin helppo ja onnistuu kätevältä tee-se-itse automekaanikolta, joka osaa seurata seikkaperäisiä ohjeita ja toimia ohjeiden mukaan. Ohjeet löytyvät muuten netistä valmistajan sivuilta.

Vieläkö lisää tehoa?

Kuinka kauan vakio-osat ja niiden syöttämä teho riittävät esimerkkimme auton kuljettajalle jää nähtäväksi. ViPEC ECUn ansiosta tulevistakin virityspalikoista saadaan säätämällä kaikki hyöty esiin.